5.9.2012

120.

Tunnustin huoleni lapseni erityisyydestä. Työsdsäni olen nähnyt kuinka vaikeaa tämä monesti on. Ennen en ole ehkä aivan ymmärtänyt miksi, nyt ymmärrän. Keräsin kaiken rohekuteni ja sain sanottua sen lopulta ammattilaiselle avuntarjoajalle ääneen.
Toivon, että huoli on turha, mutta siltä varalta ettei ole, olen tyytyväinen että sain asiani sanottua.

1 kommentti: