10.12.2012

186.

Harjoittelin poikien kanssa pulkkailua. Ratkaisu pulkassa pysymiselle oli riittävä vauhti.

185.

Vein pojat joulumarkkinoille.

184.

Unohdin pakata kyläreissulle varavaippoja. En panikoitunut tai muuten pilannut sillä kaikkien tunnelmaa vaan rakensin vaipat harsoista yms. löytyneestä tarvikkeista.

183.

Annoin lapsen kokeilla, tutkailla ja harjoitella rauhassa enkä heti mennyt neuvomaan ja tekemään puolesta.

6.12.2012

182.

Nukutin lapsia 2,5h menettämättä pahemmin malttia ja luovuttamatta, vaikka olikin jo nälkä ja telkkarissa linnanjuhlat. En nähnyt ainoatakaan kättelyä tai juuri muutakaan. Lopputeksteistä vilauksen.

181.

Menin nukkumaan kun määrättiin. Heräsin parempana äitinä parin tunnin päästä.

180.

Järjestin kotiin lapsille fyysisiä aktiviteetteja kun ulkona pakkasrajat paukkuu ja päivät vietetään tylsästi neljän seinän sisällä.

179.

Pidin pintani kun kasvatuspäätöksiäni arvosteltiin. Saa olla erimieltä, mutta sen takia en mietittyjä ja perusteltuja linjauksiamme ala muuttamaan.

1.12.2012

178.

Vaikka mies on poissa koko viikonlopun ja etukäteispaniikki selviämisestäni oli valtava, onnistuin viettämään hauskan päivän poikien kanssa uupumatta ja hermojani menettämättä. Ehkä kun tavoitteita ei asettanut edes korkealle päin, niin ei ollut paineita. Kaikesta mentiin matalimman yli, mutta tärkeintä että kaikki meni tyytyväisinä petiin.

177.

Tunsin suurta ylpeyttä lapseni pienestä saavutuksesta.