Vein pojat joulukonserttiin. Kulttuurikasvatusta parhaasta päästä.
29.11.2012
27.11.2012
26.11.2012
173.
171.
23.11.2012
170.
Tajusin poistua ennen kuin oikeasti hermo loppuisi. Kun mielessä käy ihan oikeasti nuijanukutus, on syytä vaihtaa nukuttajaa.
21.11.2012
169.
Keskityin nukuttamiseen. Mielessä pyöri aikuisten huolet, mutta sain sysättyä moiset syrjään ja rauhoituttua pienten viereen. Jos itse on levoton on vaikea saada toisia rauhoittumaan.
168.
Käytin tehokkaasti hyväksi lyhyen hetken ilman poikia kotona ja siivosin pahimmat. Tutkimusmatkailijaiässä olevien kotona vessanpönttöjen hygieniatasosta on pidettävä huoli.
19.11.2012
18.11.2012
165.
Vietettiin keskoslasten päivää kotona rauhassa kiireettä. Molemmat vanhemmat kotona, eikä ihmeitä ohjelmassa. Pojat nauttii niin kovin, että pitäisi useammin keskittyä näihin.
164.
Verkostoiduin. Jo aikaa sitten lähellä asuva toinen monikkoäiti antoi puhelinnumeronsa. Vihdoin sain käytettyä sitä ja päädyimme leikkimään tuon perheen pihaan. Voi kuinka mukavaa!
163.
Annoin huomiota sitä tarvitsevalle. Kotitöiden ja muun aikuistenhomman varjoon jäänyt lapsi oireili jo selvästi huomionpuutetta. Lopetin muun ja keskityin lapseen.
14.11.2012
162.
Tarkistin säätilan, jotta sain pojat puettua ulos oikein. Näillä leveyspiireillä sää vaihtuu vikkelämpään ku mummo lumessa, joten tää on oikeasti tärkee.
13.11.2012
161.
Keskityin. Pitkästä aikaa kasvatin oikein ajatuksella. Mietin katsekontakteja, kosketusta, sanavalintoja jne.
12.11.2012
160.
Viiden tunnin yöunien jälkeen olin koko päivän aivan zombi. Onnistuin silti olemaan lempeä ja pitkäpinnainen. Eikä edes tarvittu suklaadopingia.
157.
Rohkaisin mieleni ja menin poikien kanssa samaan puistoon perhepäivähoitajien kanssa. Puistoa ympäröi aita ja toisen pojan syntyneen seikkailunhalun takia se on tarpeen. Tähän asti oon vältellyt tuota puistoa kun en oo halunnut joutua 'arvosteltavaksi'. Moinen pelko taitaa olla ihan vaan mun päässä.
156.
Osallistuin poikien kanssa kerhon askarteluhetkeen. Tuli kokeiltua, vaikka ei varmaan hetkeen uudestaan yritetä uudestaan. Vaan miksi hylätä joku juttu kokeilematta, eisekuitenkaanonnisu-perusteella?
7.11.2012
155.
Tajusin harjoitella ennen tositoimia. Duon kanssa kaikki ei aina toimi, mikä solon kanssa sujuu ku tanssi. Tämä mielessä kokeiltiin tänään kotipihassa kokoonpanoa yksi aikuinen ja valjastetut kaksoset. Ei tarvi lähteä toiste.
6.11.2012
154.
Muutin toimintatapaa poikien uusien taitojen mukaiseksi, enkä väkisin yrittänyt pitää kiinni vanhastq. Ei ole enää sulkemista toista ulkopuolelle toisen pyllyä putsatessa.
153.
Varauduin nukutusrumbaan syömällä iltapalan samaan aikaan poikien kanssa. Yleensä söisin vasta kun pojat nukkuu, kaikessa rauhassa. Nyt näin, jotta hermot ei nälän takia loppuisi.
4.11.2012
152.
Mööpeleeratutin kodin uusiksi, kun toinen poikasista oppi kiipeämään pinnasängystä. Siirtyminen tavalliseen sänkyyn kauhistuttaa, mutta yli metrin korkeudelta tippuminen kauhistuttaa enemmän.
151.
Pääsin yli kurasta. Kauppareissulla toinen ehti kuralätäkköön sotkeentumaan oikein huolella. Hetken voi-kamala-rattaat-sotkeentuu-kaupan-lattialle-joutuu-kuraa-mitä-ihmiset-nyt-ajattelee-paniikin jälkeen tajusin,että se on vaan kuraa ulkohousuissa.
150.
Lohdutin toista kuhmupäätä, kun kuulin toisen kiipeävän kiellettyyn paikkaan. En hylännyt lohdutettavaa, vaan pyysin vierasta auttamaan.
1.11.2012
149.
Tein amerikkalaisia pannukakkuja iltapalaksi. Täysjyvävehnäjauhoista sentään. Hyvä äiti on välillä vähän hömppä.