183.

Annoin lapsen kokeilla, tutkailla ja harjoitella rauhassa enkä heti mennyt neuvomaan ja tekemään puolesta.

182.

Nukutin lapsia 2,5h menettämättä pahemmin malttia ja luovuttamatta, vaikka olikin jo nälkä ja telkkarissa linnanjuhlat. En nähnyt ainoatakaan kättelyä tai juuri muutakaan. Lopputeksteistä vilauksen.

181.

Menin nukkumaan kun määrättiin. Heräsin parempana äitinä parin tunnin päästä.

180.

Järjestin kotiin lapsille fyysisiä aktiviteetteja kun ulkona pakkasrajat paukkuu ja päivät vietetään tylsästi neljän seinän sisällä.

179.

Pidin pintani kun kasvatuspäätöksiäni arvosteltiin. Saa olla erimieltä, mutta sen takia en mietittyjä ja perusteltuja linjauksiamme ala muuttamaan.

178.

Vaikka mies on poissa koko viikonlopun ja etukäteispaniikki selviämisestäni oli valtava, onnistuin viettämään hauskan päivän poikien kanssa uupumatta ja hermojani menettämättä. Ehkä kun tavoitteita ei asettanut edes korkealle päin, niin ei ollut paineita. Kaikesta mentiin matalimman yli, mutta tärkeintä että kaikki meni tyytyväisinä petiin.

177.

Tunsin suurta ylpeyttä lapseni pienestä saavutuksesta.